Zion Canyonin liepeillä asustavia Biisoneita.
Viva Las Vegas! Sitä ennen kuitenkin Zions Canyon, joka oli tietyön alla. Asvaltti oli kadonnut ja nyt pelkkää soraa... ja siitäkös Matti iloitsi... :) … asvaltiksi tuon pitäisi kuitenkin muuttua. Amerikan asvaltti on monin paikoin saamaa kuin Uudessa-Seelannissa ja Virossa... soraa, joka 'sulaa' asvaltiksi. Tien laadusta riippumatta saamme kohtuullisen määrän hyvää kuvaa Zionista.
Eilen päivällisellä Matti ja Matin kaverit olivat yksimielisesti sitä mieltä, että Hoover Damilla käydään. Hoover Damilla kaikki katuivat päätöstä yksimielisesti. Syy... koko iltapäivän mittarissa 100-114 paikallista lämpöastetta, joka omissa numeroissamme 38-45 plus astetta ja koko ajan lähempänä tuota 45'tä. Mutta kukaan ei sulanut... toisin välillä näytti, että Matti, Kari ja Arto aikoisivat tehdä niin... ja jotakin tekemistä asian kanssa lienee Kanabissa pitkäksi venyneellä illalla. Olisi venynyt enemänkin jos motellin omistaja ei olisi tullut häätämään meitä huoneisiimme muita asiakkaita terrorisoimasta... :]
Matti ja Matin kaverit hotelli-casinomme aulassa Fremont Streetin El Cortez'ssa
Las Vegasissa en ehdota Stripin ajamista loppuiltapäivän helteessä vaan ajamme konetietä suoraan hotellillemme vanhaan Vegasiin Fremont Streetin päähän. Maan kuulu katettu Fremont Street on saannut viimeisen vuoden aikana Canopy Ride -radan. Canopy Ridet lähtöisin Costa Ricasta. Ideana liukua vaijerin varassa sademetsän puusta toiseen. Tämä ensimmäinen näkemäni urbaani versio. Ja yes, pitihän tuota kokeilla ja hauskaksi todeta.
Matti ja Mari uhkapelaamassa... mainittavia voittoja tai tappioita ei syntynyt... ;) ... alla Fremont Streetin iltavaloja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti